© Vaasan sairaanhoitopiiri 2018. Päivitetty 08/2018.

Vaasan sairaanhoitopiirin alueella Vaasan keskussairaalan ja Pietarsaaren sairaalan neurologian klinikat vastaavat päänsärkypotilaista erikoissairaanhoidon suhteen. Komplisoitumattomat migreeni- ja siihen rinnastettavat päänsärkypotilaat hoidetaan perusterveydenhuollossa soveltaen migreenin Käypähoito-suositusta (viite 1).

Primaarit päänsärkysairaudet: Migreeni tms. – ei kudosvauriota (viite 2).

Sekundaariset päänsärkysairaudet: Kallon sisäiseen tai rakenteiden kudostuhoon tai sen uhkaan liittyvät säryt. Esimerkiksi ekspansiot tai metabolis-toksiset syyt. Pään neuralgiat ja muut päänsäryt.

Komplisoitumattomassa päänsäryssä ei suositella poissulkututkimuksena pään kuvantamista. Todennäköisyys kliinisesti merkityksettömän sivulöydöksen löytymiselle, joka johtaa turhiin lisätutkimuksiin ja jopa hoitoihin ja jotka eivät kuitenkaan paranna potilaan elämänlaatua, mutta lisäävät terveydenhuollon kustannuksia, on suuri (viite 3). Primaarien päänsärkyjen diagnoosi perustuu huolelliseen anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen (viitteet 1, 2 ja 4).

 

Päänsäryn selvittely perusterveydenhuollossa.

 

Akuutti: alle yksi viikko. Uusi päänsärky. Tajunta normaali.

 

Tarkistuslista.

  1. Subaraknoidaaliverenvuodon oireet
  2. Status. VKS:n orientoivan neurologisen statuksen mukaan (viite 5)
  3. Meningiitin/enkefaliitin oireet
  4. Verenpaine
  5. Tarkista silmät, näkö, silmänpaine ja/tai valoreaktio normaali, papillat.
  6. Arvioi erikoissairaanhoidon tarve ja liitä aina Vaasan neurologian poliklinikan lähetteeseen myös kohdat 1-21.

 

Kohdat 1-3: Selvästi poikkeavia uusia löydöksiä à lähete SIS päivystys.

Kohta 4: SIS-päivystäjän puhelin konsultaatio tarvittaessa.

Kohta 5: Poikkeava silmästatus à SIL puh. kons. (virka-ajan ulkopuolella Tyks).

 

Krooninen päänsärky: edellisten lisäksi.

 

  1. PVK, CRP, S-TSH, fB-gluk , S-Na, S-K, S-Ca , S-Krea, NSO-RTG, purenta.

 

Huolellinen anamneesi:

 

Aika

  1. Kohtauksissa itse säryn kesto (s, min, h, d) vai jatkuvaa
  2. Säryn kehittyminen maksimiinsa (s, min, h, d)
  3. Kohtausten uusiminen (kuinka monta/päivä tai viikko?)
  4. Ohittuuko yöllä

 

Lokaatio ja luonne

  1. Yksi kohta, missä? Vaihtaako puolta? Koko pää?
  2. Säryn aikana mieluummin kävelee vai makaa paikoillaan pimeässä?
  3. Sykkii, puristaa, vihloo vai jäytää?
  4. VAS 1-10?
  5. Näköoireet; valoja, värejä, puutoksia, kaksoiskuvia vai harmaata?
  6. Pahoinvointi/oksentelu? Aistiherkkyys; hajut, valot tai hälinä pahentaa?

 

Ongelma

  1. Kova kohtaus: Onko kaikki relevantit kohtauslääkkeet kokeiltu ja miksi ei. Mikä oli lääkkeen teho; Jääpussi. Metoklopramidi, parasetamoli/NSAID ja triptaani (erikseen tai yhdistelmänä) ja joskus happihengittely. Opioidit käytännössä vasta-aiheisia.
  2. Päänsärkykohtauksia liian usein johtaen esim. toistuviin sairauslomiin: Onko kokeiltu AT-salpaaja, betasalpaaja, trisykliset ja topiramaatti relevantilla annoksella ja vähintään 3kk ajan kukin. Miksi ei?
  3. Liiallinen kohtauslääkkeiden käyttö (säännöllisesti yli 3pv viikossa) johtavat särkylääkepäänsärylle. Tästä tulee vieroittaa. Esim. Prednisolon 20mgx1, 1-2vk tarvittaessa tukilääkkeenä.
  4. Täyttyvätkö migreenin kriteerit (viite 1):

 

Viitteet:

 

  1. Käypä hoito: Migreeni

 

  1. Lääkärin käsikirja: Päänsärky 11.5.2018. Markus Färkkilä

 

  1. Choosing Wisely® American College of Radiology http://www.choosingwisely.org/clinician-lists/american-college-radiology-imaging-for-uncomplicated-headache/

 

  1. Lääkärin käsikirja: Jännityspäänsärky: 29.5.2018 Markus Färkkilä

 

  1. VKS:n orientoiva neurologinen status

 

 

Vaasassa 27.8.2018          

 

Neurologian ylilääkäri Jukka Saarinen, neurologian apulaisylilääkäri Markus Lindroos

10.1.2019 Redaktion_Toimitus