© Vaasan sairaanhoitopiiri 2014

Hoitoketjun vastuuhenkilö

Psykologi Laila Norrlund, Vaasan keskussairaala,

Diagnoosi

Diagnoosi ICD-10-luokituksen mukaan

F98.2 Lapsen tai imeväisen syömishäiriö

  • Lapsi kieltäytyy ruoasta ja käyttäytyy äärimmäisen oikukkaasti syömistilanteissa, vaikka huolenpito on kohtuullisen hyvää, ruoan tarjonta on asianmukaista eikä lapsella ole elimellistä sairautta.
  • Lievät vaikeudet syömisessä ovat hyvin yleisiä imeväisiässä ja lapsuudessa (ilmenee oikullisuutta, oletettua alisyömistä, oletettua ylisyömistä). Tällaisia oireita ei pelkästään voi pitää sairauden merkkinä.
  • Tällä diagnoosilla tarkoitetusta tilasta on kyse, jos syömisvaikeudet ovat selvästi normaalivaihtelun ulkopuolella tai syömisongelmat ovat laadullisesti poikkeavia.
  • Tällä diagnoosilla ei tarkoiteta tilaa, jossa lapsi ottaa ruokaa muilta aikuisilta kuin vakituiselta hoitajalta.
  • Häiriöön voi liittyä tai olla liittymättä pulauttelua (toistuvaa ruoan palautumista suuhun ilman pahoinvointia tai mahasuolikanavan sairautta).

Vaikka kaikki kriteerit eivät täyttyisikään, voi vahvojen oireiden perusteella tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Diagnostiset kriteerit

a. Lapsen syöminen on toistuvasti epäadekvaattia tai toistuva ruoan pulauttelu tai regurgitaatio.

b. Lapsen paino ei lisäänny, paino vähenee tai lapsella on muu merkittävä terveyshaitta vähintään yhden kuukauden ajan. (Koska lyhytaikaiset syömishäiriöt ovat yleisiä, voidaan edellyttää oireiden vähimmäiskestoksi kolmea kuukauttakin.)

c. Häiriö alkaa ennen kuuden vuoden ikää.

d. Lapsella ei ole muuta laajempaa ICD-10 luokituksen psyykkistä häiriötä esim. käytöshäiriötä. Älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79) voi olla diagnoosina samanaikaisesti.

e. Ei todeta sellaista elimellistä sairautta, joka riittää selittämään syömisen epäonnistumisen.

Perusterveydenhuollossa tehtävät perusselvitykset

  • ravintoanamneesi: onko ruuan määrä, laatu ja ajoitus iänmukaista, ruokailuasento, ateriailmapiiri
  • mikä on lapsen päivärytmi
  • lapsen psykososiaalinen kehitys, perheen stressitekijät, äidin mahdolliset sairaudet, esim. syömishäiriö äidillä
  • lapsen motorinen kehitys, somaattinen ja neurologinen status, kasvukäyrä, suun alueen motoriikan huomioiminen
  • oireet ja niiden alkamisaika, huolenaihe
  • todetut sairaudet, käytössä olevat lääkkeet
  • perusterveydenhuollon erityisyöntekijöiden (ravitsemusterapeutti, psykologi, vauvaperhetyöntekijä, puheterapeutti) konsultaatiot mahdollisuuksien mukaan

Lapsen terveydenhoitaja toimii yhdyshenkilönä verkostossa.

Perheen ohjaaminen ja tukeminen perusterveydenhuollossa

  • ruokasäännöt: ateriarytmi, ateriat, välipalat, juoma
  • tarvittaessa energialisä huonosti kasvavalle
  • maukas, selkeä, värikäs ikää ja kehitysvaihetta vastaava ruoka
  • myönteinen, rauhallinen ilmapiiri, positiivinen palaute, pienin askelin eteenpäin
    • Vanhemmuuden tukeminen sekä tietojen että taitojen osalta, tarkista taidot (esim. ruoanlaitto)
    • Vanhempien turvattomuus tilanteesta tulee herkästi huomioida
    • Ongelman esiintyessä tiheämmät neuvolakäynnit ja/tai kotikäynti mahdollisuus
    • Lapsen ensimmäisen vuoden jälkeen yhteistyö varhaiskasvatukseen hyvin tärkeää

Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa

Lastenneuvolan ja sosiaalitoimen yhteistyön tarpeen huomioiminen. Kunnan sosiaalityöntekijän mahdollisuus auttaa perhettä ongelmatilanteissa.

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

 

Indikaatiot erikoissairaanhoidon lähetteeseen

Lastenpsykiatria

  • lapsen kiintymyssuhteen häiriö
  • epäily lapsen masennuksesta
  • epäily vuorovaikutuksen häiriöstä lapsen-vanhemman välillä, johon voi vaikuttaa mm äidin psyykkinen sairaus tai muut psykososiaaliset riskitekijät perheessä.

Lastentaudit

  • huono ravitsemustila
  • epäily somaattisesta sairaudesta syömisvaikeuksien taustalla: rakenteelliset viat, GER, ruoka-aineallergiat, sydänvika, keuhkosairaudet, metaboliset taudit, vaikea ummetus

Lastenneurologia

  • epäily neurologisesta sairaudesta: CP-vamma, lihassairaudet
  • epäily laaja-alaisesta kehityshäiriöstä, johon liittyy syömisongelma

 

Lähetteessä tarvittavat tiedot

  • Anamneesi lapsesta (perheen tilanne), status sekä lääkärin arvio tilanteesta
  • Kasvukäyrät, verikoevastaukset ja aikaisemmat selvitystulokset
  • Lausunnot, tutkimustulokset, asiantuntijoiden arviot (esimerkiksi LENE)

Erikoissairaanhoidon sisäiset konsultaatiot

  • konsultaatiot erikoisalojen välillä
  • erityisyöntekijöiden konsultaatiot tapauskohtaisesti:
    • Ravitsemussuunnittelija: dieetin riittävyys, monipuolisuus, ruokavalion laajentaminen
    • Puheterapeutti: Oraalialueen sensomotorinen kypsyys ja kehitys. Syöminen suhteessa lapsen kokonaistilanteeseen
    • Psykologi: lapsen psyykkinen kehitys, perheen vuorovaikutus, vanhempien tukeminen
    • Vauvaperhetyöntekijä: kotikäynnit, vanhempien ohjaus

Jatkohoitoon siirtäminen

Erikoissairaanhoidon tutkimusten jälkeinen jatkoseuranta määräytyy yksilöllisesti.

Keskeiset palautteessa (epikriisissä) vaadittavat tiedot

  • Diagnoosi ja diagnoosinumero
  • Tulee olla selkeä suositus jatkohoitoa ja seurantaa varten. Suositus, milloin mahdollisesti on tarvetta uudelle lähetteelle.
  • Selkeä työnjako: mikä seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa ja mikä perusterveydenhuollossa, jos hoito jatkuu yhteistyössä
  • Epikriisikopio hoitavalle lääkärille ja tarvittaessa terveydenhoitajalle ja terapeuteille. Tarvittaessa puhelinkontakti.

Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

  • Perusterveydenhuollossa voidaan hoitaa ne lapset, joiden asenne ruokailuun, somaattinen vointi ja toimintakyky säilyvät suhteellisen hyvinä.
  • Erikoissairaanhoitoon kuuluvat vaikeasti oireilevat lapset.

Syömiseen ja syömiskäyttäytymiseen liittyvät ongelmat ovat lapsuusiän eri kehitysvaiheissa yleisiä. Suurin osa on lieviä ja ohimeneviä, mutta myös merkki terveyttä ja kehitystä uhkaavasta häiriöstä, jonka varhainen tunnistaminen on tärkeää.

Hoitoketjun päivitys

  • Ketjun päivitys tehdään kahden vuoden välein
  • Päivityksestä ja kuntalausuntojen pyytämisestä vastaa ketjun vastuuhenkilö

 

Viitteet

  1. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena >> Opas työntekijöille STM 2004
  2. Menetelmäkäsikirja THL Opas 14/2011 >> (terveystarkastukset lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto)
  3. Neuvolatyön käsikirja >>
  4. Syömisen iloa leikki-ikäisen kanssa >> Ravitsemusterapeuttiyhdistyksen esite, Dieettimedia
13.11.2017 Redaktion_Toimitus