Ammattienvälinen oppiminen (IPL, Interprofessional learning) on uudenlainen pedagoginen tapa oppia tiimityö- ja kommunikaatiotaitoja. Tutkimusten ja Vaasan keskussairaalan vaaratapahtumajärjestelmä HaiPron mukaan suuri osa haittatapahtumista johtuu puutteellisesta kommunikaatiosta ja tiimityöstä eri ammattiryhmien välillä. Tiimityötaitojen oppiminen jo peruskoulutusvaiheessa valmistaa opiskelijoita tulevan kliinisen työn edellyttämiin yhteistyötaitoihin. Tavoitteena on tuoda esiin eri ammattiryhmien roolit ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä toisen ammattiryhmän työstä. Yksinään mikään ammattiryhmä ei voi vastata potilaiden ja asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin.

Opiskelijoiden asenne muuttui positiivisemmaksi ammattienvälistä oppimista kohtaan

Pilottiprojekti järjestettiin keväällä 2016 Vaasan keskussairaalan ortopedistraumatologisella vuodeosastolla T2, mihin osallistui Turun yliopiston lääketieteen sekä AMK Novian sairaanhoidon opiskelijoita. Lääketieteen kliininen opettaja valitsi suostumuksensa antaneen potilaan ja tämän jälkeen opiskelijat haastattelivat ja tutkivat potilaan työpareittain sekä tekivät potilaalle yhteistyössä hoitosuunnitelman. Opetuskierrolla opiskelijat esittelivät ehdotuksen hoitosuunnitelmasta opettajille ja keskustelivat tiimissä hoitolinjoista. Myös hoitoalan klinikkaopettaja osallistui opiskelijoiden ohjaamiseen. Opetusviikon jälkeen opiskelijat antoivat pilotista palautteen.

Tulosten mukaan parhaiten toimiviksi osa-alueiksi koettiin:

-           opiskelijoiden yleisperehdytystilaisuudet

-          informaation saaminen projektista sekä

-          opiskelijoiden kohtaaminen.

 

Lisäksi hyvinä puolina nostettiin seuraavat tekijät:

-          Opiskelijat kokivat olleensa tervetulleita Vaasan keskussairaalaan ja työyksiköihin.

-          Ohjauksen ja opetuksen laatu koettiin hyväksi.

-          Yhteistyö työparin kanssa koettiin sujuvaksi.

Erityisen hyödyllisinä opiskelijat pitivät myös työpariin tutustumista ja ammattienvälisen yhteistyön kehittämistä. Molempien ammattialojen opiskelijoiden asenne muuttui projektin myötä positiivisemmaksi ammattienvälistä oppimista kohtaan.

 

Kehityskohteita olivat:

-          potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun

-          keskustelun lisääminen opetuskierrolla sekä

-          selkeämpi roolijako ja tehtävien erittelyt.

 

Lisäksi koettiin, että tarvitaan enemmän aikaa potilaan tutkimiseen ja hoidon suunnitteluun tiimissä. Myös projektin tavoitteet voitaisiin esittää etukäteen opiskelijoille.

Ammattilaisten ennakkoluuloton asenne ratkaisee toimiiko pilotointi

 Syksyllä 2016 pilotti jatkuu T2:lla ja sitä kokeillaan T3- ja A3-vuodeosastoilla sekä lastenosaston A8- ja A9-moduuleissa. Tavoitteena on jalkauttaa opetustapa kaikkiin sairaalan hoitoyksiköihin, jotka tarjoavat opiskelijaohjausta. Pilottijakso toi esiin sen, että huolimatta opetusjaksojen tiiviistä aikataulusta on ammattienvälistä opettamista ja oppimista mahdollista sisällyttää ohjelmaan. Opetushenkilökunnan asennoitumisella ja ammattilaisten ennakkoluulottomilla asenteilla on suuri merkitys uuden pedagogisen opetusmetodin käyttöönotossa. Opetuksen kehittäminen ei vaadi aina suuria uusia rahallisia investointeja, vaan rakenteita muokkaamalla voidaan päästä toivottuihin tuloksiin. Usein opiskelijat kokevatkin avartavaksi ja hyödylliseksi käytännön opetusjaksojen kehittämisen terveydenhuollon organisaatiossa.

22.9.2016 VKSadmin