Ammattienvälinen oppiminen (IPL, Interprofessional learning) on uudenlainen pedagoginen tapa oppia tiimityö- ja kommunikaatiotaitoja. Tutkimusten ja Vaasan keskussairaalan vaaratapahtumajärjestelmä HaiPron mukaan suuri osa haittatapahtumista johtuu puutteellisesta kommunikaatiosta ja tiimityöstä eri ammattiryhmien välillä. Tiimityötaitojen oppiminen jo peruskoulutusvaiheessa valmistaa opiskelijoita tulevan kliinisen työn edellyttämiin yhteistyötaitoihin. Tavoitteena on tuoda esiin eri ammattiryhmien roolit ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä toisen ammattiryhmän työstä. Yksinään mikään ammattiryhmä ei voi vastata potilaiden ja asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin.

 

Opiskelijoiden asenne muuttui positiivisemmaksi ammattienvälistä oppimista kohtaan

Ammattienvälisen oppimisen pilottiprojekti järjestettiin keväällä 2016 Vaasan keskussairaalan ortopedistraumatologisella vuodeosastolla T2, mihin osallistui Turun yliopiston lääketieteen sekä AMK Novian sairaanhoidon ruotsin- ja englanninkielisiä opiskelijoita. Lääketieteen kliininen opettaja valitsi suostumuksensa antaneen potilaan ja tämän jälkeen opiskelijat haastattelivat ja tutkivat potilaan työpareittain sekä tekivät potilaalle yhteistyössä hoitosuunnitelman. Opetuskierrolla opiskelijat esittelivät ehdotuksen hoitosuunnitelmasta opettajille ja keskustelivat tiimissä hoitolinjoista. Myös hoitoalan klinikkaopettaja osallistui mahdollisuuksien mukaan opiskelijoiden ohjaamiseen. Opetusviikkojen jälkeen opiskelijat antoivat pilotista palautteen.

Syksyllä 2016 pilottia jatkettiin T2:lla ja menetelmä otettiin kokeiluun myös kahdella muulla kirurgian osastolla (T3 ja A3). Keväällä 2017 mukaan tuli Vaasan ammattikorkeakoulun suomenkielisiä hoitoalan opiskelijoita. Nyt syksyllä 2017 menetelmä on käytössä kaikissa edellä mainituissa hoitoyksiköissä ja lisäksi kokeilussa lastenosaston A8- ja A9-moduuleissa. Myös uusia yksiköitä on suunnitelmissa ottaa projektiin mukaan.

Palautetta ammattienvälisestä oppimisesta on kerätty niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin ja saatu palaute on pyritty ottamaan huomioon menetelmän edelleen kehittämiseksi.

 

Saatujen palautteiden mukaan parhaiten toimiviksi osa-alueiksi koettiin:

–     yleisperehdytystilaisuudet

–     henkilökunnan kohtaaminen ja suhtautuminen opiskelijoihin

–     yhteistyö työparin kanssa

–     ammattiryhmien välinen kommunikaatio ja yhteistyö

–     ohjauksen ja opetuksen laatu

 

Erityisen hyödyllisinä opiskelijat pitivät työpariin tutustumista ja ammattienvälisen yhteistyön kehittämistä. Opiskelijat kokivat työskentelytavan vahvistavan ja selkeyttävän heidän omaa rooliaan työyhteisön jäsenenä sekä antavan motivaatiota ja rohkeutta osallistua vielä aktiivisemmin potilaan hoitoon jo opiskelijana ollessaan. Opiskelijat huomasivat kokeilun myötä myös, kuinka paljon he voivat hyödyntää toistensa osaamista ja tietoja potilaasta ja näin ollen toimia aidosti työparina toinen toistaan täydentäen. Myös sitä pidettiin tärkeänä, että hoitosuunnitelmasta keskusteltiin potilaan läsnä ollessa yhdessä potilaan kanssa. Molempien ammattialojen opiskelijoiden asenne muuttui projektin myötä positiivisemmaksi ammattienvälistä oppimista kohtaan. Opiskelijat kokivat, että ammattienvälistä oppimista olisi hyvä olla koko opintojen ajan - myös käytännön jaksoilla.

 

Opiskelijoiden kommentteja menetelmän hyödyllisyydestä:

”Bra början på något stort.”

”Ett bra initiativ som jag nog rekommenderar att ska fortsätta!”

”It help me understand my role as a nurse student and gave me the confidence and motivation to be more critical and try to know more about the patients.”

”Keskustelu potilaan läsnäollessa, potilaan omista sekä hoidon tarpeesta.”

”Mielestäni parasta oli se, että tätä on yleensä lähdetty toteuttamaan. Sairaanhoitajien kanssa oli mukava tehdä yhteistyötä.”

”Ideana hyvä. Hoitajaopiskelija oli seurannut potilasta pidemmän ajan päivän aikana ja hänellä oli sitä kautta jotain tietoa helposti kysyttävissä.”

”Yhteistyö.”

”Oli mukava yhdessä hoitaja-opiskelijakollegan kanssa tutkia potilas.”

 

Palautteen mukaan kehitettävää on seuraavissa osa-alueissa:

–     tavoitteiden ja toimintatapojen selkiyttäminen ja selkeät toimintaohjeet

–     potilaiden osallistaminen enemmän hoitonsa suunnitteluun

–     selkeämpi roolijako ja tehtävien erittelyt

–     käytännön koordinointi yksiköissä

–     keskustelun lisääminen opetuskierrolla

–     enemmän aikaa tutkia potilas ja suunnitella hoitoa tiimissä

 

Lisäksi koettiin, että lääketieteen opiskelijoille paras ajankohta on kliinisten opintojen alkuvaihe.

 

Opiskelijoiden kommentteja menetelmän kehittämiseksi:

 ”Selkeämpi roolijako ja tehtävä.”

”Enemmän aikaa perehtyä potilastapaukseen alussa. Heti tieto kuka potilas on varattu tehtävään.”

”Enemmän informaatiota ennen ipl toimintaa mistä tässä on kyse.”

”Yhteistyö hoitajien kanssa on hyvä idea, mutta toteutus ehdottomasti paljon aikaisemmin. Kaikilla käytännössä jo työkokemusta, jossa tämän merkityksen oppii pakostakin.”

 

Kohti aitoa yhteistyötä

Ammattienvälisen oppimisen käyttöön ottaminen on tuonut esiin sen, että huolimatta opetusjaksojen tiiviistä aikataulusta on ammattienvälistä opettamista ja oppimista mahdollista sisällyttää opetusohjelmaan kunhan se organisoidaan hyvin. Opetushenkilökunnan asennoitumisella ja ammattilaisten ennakkoluulottomilla asenteilla sekä heille tarjottavalla pedagogisella tuella on suuri merkitys uuden pedagogisen opetusmetodin käyttöönotossa. Opetuksen kehittäminen ei vaadi aina suuria uusia rahallisia investointeja, vaan rakenteita muokkaamalla voidaan päästä toivottuihin tuloksiin. Usein opiskelijat kokevat avartavaksi ja hyödylliseksi käytännön opetusjaksojen kehittämisen terveydenhuollon organisaatiossa.

Ammattienvälisessä oppimisessa on paljon kehittämismahdollisuuksia. Opetuksen sisältöä voidaan laajentaa ja monipuolistaa hoitoyksiköiden tarpeista ja toimintamahdollisuuksista käsin. Tähän mennessä olemme mm. selkeyttäneet opiskelijoille annettavaa ohjeistusta menetelmästä, käyneet keskusteluja henkilökunnan kanssa menetelmän räätälöimiseksi kuhunkin yksikköön sopivaksi sekä laatineet kirjalliset toimintaohjeet eri yksiköihin. Jatkossa tavoitteena jalkauttaa toimintatapa kaikkiin sairaalan kliinisiin hoitoyksiköihin, jotka toteuttavat opiskelijaohjausta, ja ottaa muukaan myös muiden alojen opiskelijoita. Opetustoiminnan laajentaminen tehdään keskustelemalla opetushenkilökunnan jäsenten, ylihoitajien ja ylilääkäreiden kanssa.

Mikään ammattiryhmä ei kykene yksin vastaamaan potilaiden moninaisiin tarpeisiin. Hoidon laadun takaamiseksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken ja jokaisen ammattiryhmän osaamisen hyödyntämistä. Kokemuksemme mukaan ammattien välinen oppiminen on erinomainen väline vastaamaan juuri tähän haasteeseen. Oleellista on luoda yhteisiä oppimistilanteita eri ammattiryhmien opiskelijoille ja toiminnan myötä saavuttaa ammattienvälisestä yhteistyöstä ja tiimityöstä itsestään selvä toimintatapa jo opintojen aikana.

 

13.10.2017 sairaanhoidonhallinto