Nyt rakennetaan jatkuvaan kehittämiseen soveltuvaa järjestelmää

Kun Sote- ja IT-ammattilaiset kohtaavat, Tekninen projektipäällikkö Juha Salmi tulkkaa ja tunnistaa tarpeita ja eri asioiden välisiä riippuvuuksia. Juhan tehtävä on varmistaa, että uusi järjestelmä saa hyvän kodin eli toimivat IT-palvelut Pohjanmaan sote-ammattilaisten käyttöön.

Miten päädyit mukaan Aster Bothnia -hankkeeseen?
Aloitin lähes 25 vuotta sitten tietoliikenneoperaattorimaailmasta ja siitä olen edennyt monen mutkan kautta kehittämistehtäviin: muun muassa ohjelmistotekniikkaa, projektinvetoa, IT-palveluhallintaa, sähköistä asiointia ja sote-uudistusta. Viime vuodet tehtäväni on käytännössä ollut toimia tulkkina toiminnan asiantuntijoiden ja IT:n välillä – ymmärtää toimintaa ja löytää tarpeita tukevia IT-ratkaisuja 2M-IT:n palveluksessa.

Tittelisi on Tekninen projektipäällikkö ja vastaat myös sähköisen asioinnin projektipäällikön tehtävästä. Mitä työnkuvaasi kuuluu?
Aster Bothnia -hankkeen tehtävät on jaettu kahteen osaan – toiminnalliseen ja ei-toiminnalliseen kokonaisuuteen. Tekninen osuus kuuluu ei-toiminnalliseen kokonaisuuteen. Tehtäväni on varmistaa, että käyttöönotettavalle järjestelmäkokonaisuudelle on ”koti”, eli rakennetaan IT-palvelut, jotta järjestelmä on Pohjanmaan ammattilaisten ja kuntalaisten käytettävissä.

Samalla huolehditaan käyttöön jäävien ratkaisujen liittämisestä uuteen järjestelmään ja luodaan uusia palveluita esimerkiksi sähköisen asioinnin laajentumisen myötä. Kaikkeahan uusi järjestelmä ei korvaa, vaan tästä syntyy uudenlainen ja uusiutunut kokonaisuus.

Mikä aikaisemmista projekteistasi oppimasi kokemus, asia tai taito on osoittautunut hyödylliseksi Aster Bothnia -hankkeessa?
Nykyään oman työn kannalta ehdottomasti tärkeintä on kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja tunnistaa eri asioiden välisiä riippuvuuksia. Näin tyhjälle paperille alkaa muodostua kuva, johon haetaan eri osa-alueiden asiantuntijoiden kautta sisältöä.Ehkä paras oppi vuosien varrelta on se, että en ensinnäkään itse voi tehdä kaikkea ja tarvitsen ympärilleni monen eri osa-alueen toimijoita.

Toiseksi tässä ollaan tekemisissä paitsi luottamuksellisen toimialan, mutta loppujen lopuksi kuitenkin aina ihmisten kanssa – ovat he sitten IT-palvelun asiakkaita eli ammattilaisia tai kuntalaisia, joita autetaan asioidensa hoitamisessa.

Mikä on teknisesti suurin haaste tässä hankkeessa? Miksi?
Nyt rakennettavalle järjestelmäkokonaisuudelle ei löydy Suomesta valmiita ympäristöjä ja oppeja, vaan kaikki palvelut on rakennettava toimittajaverkoston ja Aster-konsortion kanssa yhteistyössä vastaamaan Suomen toimintamallia ja lainsäädäntöä.
Toisena haasteena on tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon integroidusta järjestelmästä, eli saman järjestelmäkokonaisuuden kautta pitäisi tuoda yhteen molemmat toimialat ja saada ratkaistua perinteisiä tiedonvälityksen haasteita. On myös huomioitava Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu, jolla on merkittävä vaikutus Aster Bothnia -työhön ja jatkosuunnitteluun.

Kolmantena seikkana on huomioitava se, että kun tehdään mittavia järjestelmähankintoja ja käyttöönottoja, tehdään samalla ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen. Nyt käyttöönotettavien järjestelmien osia käytettäneen muodossa tai toisessa vielä vuosikymmenen jälkeenkin. Järjestelmiä ei nykyään hankita enää ”valmiina”, vaan hankitaan jonkinlainen perusratkaisu, jota vuosien mittaan kehitetään jatkuvasti. Järjestelmä ei siis koskaan ole valmis.

Mikä on tekniikan näkökulmasta suurin etu, mitä Aster Bothnia pystyy alueen sote-ammattilaisille tuottaa?
Parhaimmillaan uusi tekniikka mahdollistaa erilaisten ja uusien työtapojen käyttöönottamisen. Esimerkiksi liikkuva työ, kirjaamiskäytännöt, kuntalaisten sähköiset yhteydenotot, tilannekuvat, erilaiset kotiin vietävät mittaus- ja valvontaratkaisut ovat asioita, joiden kehittämisestä on vuosien varrella keskusteltu. Aster-hanke ja sen myötä käyttöönotettava järjestelmäkokonaisuus ei suoraan ratkaise näitä asioita, mutta avaa aivan eri tavalla uusia mahdollisuuksia. Suurin etu tästä näkökulmasta on yhteinen ja yhtenäinen pohja, jonka päälle jatkossa on hyvä rakentaa uutta.

Työpäiväsi täyttyvät palavereista ja näytön ääressä istumisesta. Mikä tarjoaa vastapainoa työllesi?
Työpäivät voivat todellakin olla fyysisesti varsin staattisia, mutta sisällöltään hektisiä. Liikkumisesta ja omasta ajasta pitää osaltaan huolen uusperheen ja omakotitalon arki. Ja kun maalla on kasvanut, niin ulos pitää myös päästä, mielellään merelle. Toinen puoli omasta ajasta täyttyykin sitten musiikin ja vapaaehtoistoiminnan kautta, bändi- ja kuorotouhua, treenejä ja keikkoja.

Takaisin hankekuulumisiin