Järjestelmäkehitys avasi Marille uusia näkökulmia sote-kenttään

Mari ViljamaaMonipuoliset työtehtävät terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa kuljettivat Mari Viljamaan ensin asiantuntijaksi ja edelleen projektipäälliköksi Aster Bothnia –hankkeeseen. Kehitystyön monimutkaisuus opettaa sote-integraation projektipäällikölle joka päivä jotain uutta.

Miten päädyit mukaan Aster hankkeseen?
Lupauduin alun perin päihdehuollon asiantuntijaksi ja erityisasiantuntijaksi. Olen aina ollut kiinnostunut kehittämisestä ja kun tarjoutui tilaisuus oppia uutta, lupasin lähteä mukaan.
Myöhemmin kuulin, että hankkeeseen haettiin sote-integraation projektipäällikköä. Kiinnostuin työstä ja päätin hakea. Minulla on kokemusta erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta sekä sosiaalihuollosta, joten sote-integraatio kuulosti sopivalta kokonaisuudelta.

Olen työskennellyt erikoissairaanhoidossa vastasyntyneiden teholla ja lastenosastolla. Perusterveydenhuollossa olen työskennellyt päihdepalveluissa (akuutti vieroitus- ja katkaisuhoito sekä korvaushoito) ja sosiaalihuollossa työkokemusta on nuorten päihde- ja mielenterveyden avopalveluista sekä lastensuojelusta.

Mitkä ovat sote-integraation suurimmat haasteet?
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen ja hyödyntäminen yhteisessä asiakas- ja potilastietojärjestelmässä on haastava kokonaisuus ja vaatii asioiden tarkastelua monesta eri näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiä kehittämällä pyritään tuottamaan sote-palveluja kustannustehokkaammin ja saavuttamaan merkittäviä hyötyjä myös tiedolla johtamisessa. Sote-integroitu asiakas- ja potilastietojärjestelmä tukee asiakkaan sujuvaa siirtymistä palveluiden välillä, helpottaa tarvittavan tiedon liikkumista ja lisää asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Järjestelmän kehittämistyössä pyritään siihen, että järjestelmässä päästään hyödyntämään sekä sosiaali- että terveydenhuollon tietoja asiakkaan tarve huomioiden. Suurin haaste sote-integroidun asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta on se, millaiseksi lainsäädäntö muotoutuu ja miten tiedonsiirto eri rekisterien välillä sallitaan tulevaisuudessa. Laki lopulta määrää, millaisia ratkaisuja uudessa järjestelmässä on mahdollista ottaa käyttöön ja mitä suunnitellaan.

Pohjanmaalla on meneillään muitakin sote-sektorin kehityshankkeita. Millaista yhteistyötä teette?
Suurin uudistus on varmasti Pohjanmaan hyvinvointialueen muodostaminen. Hyvinvointialue on myös Aster Bothnian näkökulmasta tärkein yhteistyötaho. Hyvinvointialueen muodostuminen tulee antamaan raamit sille, millaisiin palvelukokonaisuuksiin järjestelmän tulee kyetä vastaamaan.

Olemme aloittaneet ja tiivistämme edelleen yhteistyötä PATA-hankkeen (joka on keskitetyn asiakaspalvelun yhteyspisteen konsepti), Perhekeskus-hankkeen (joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut) sekä Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeen (laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakkaan tarkoitus saada apu yhdellä yhteydenotolla) kanssa.

Nämä alueelliset hankkeet ovat tärkeitä etenkin sote-integraation näkökulmasta.

Mikä on viimeisin uusi asia, jonka olet oppinut tässä hanketyössä?
Olen työskennellyt hankkeessa nyt reilut puoli vuotta ja voin rehellisesti sanoa, että olen oppinut tässä lyhyessä ajassa enemmän kuin ikinä ennen vastaavassa ajassa missään. Vaikka työkokemukseni sote-kentältä on melko laaja, on hankkeessa työskentely avannut täysin uusia näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon kenttään.

On vaikea erottaa yksittäistä opittua asiaa, kun jatkuvasti saan oppia uutta. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin sen, mitä ei tule miettineeksi järjestelmää käyttäessä: miten monta teknistä ja toiminnallista asiaa on kyettävä ottamaan huomioon järjestelmää rakennettaessa. En ole koskaan aiemmin ymmärtänyt, miten kompleksista on järjestelmän rakentaminen käytännössä.

Tärkein asia, mitä hankkeessa työskennellessäni olen oppinut, on kuitenkin se, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On tärkeää ymmärtää tavoitteet tekemälleen työlle, koska vain ymmärtämällä kulloisenkin tavoitteen, siihen on mahdollista päästä.

Mikä tuottaa sinulle iloa vapaa-ajalla?
Vapaa-aikanani minulle tuottaa iloa oma perhe, mökkeily, urheilu ja ystävät. Hankimme kesämökin viime keväänä ja viihdymme siellä mainiosti. Mökillä on kiva puuhastella, rentoutua ja kutsua ystäviä kyläilemään.

Pidän kovasti myös urheilusta ja parhaiten palaudunkin työstä pelaamalla erilaisia pallopelejä kavereiden kanssa. Harrastan beach volleyta, tennistä ja sulkapalloa. Urheilu auttaa palautumisessa ja saa ajatukset pois työstä. Odotan myös kovasti, että koronatilanne helpottaisi ja pääsisi seuraamaan taas myös lasten pelejä.

Takaisin hankekuulumisiin