Muutosjohtaja auttaa tunnistamaan kehitystarpeet

Sosiaalihuollon muutosjohtaja Marja Mustonen

Marja Mustosen reppuun on kerääntynyt monipuolinen kokemus sote-alan arjesta ja monenlaisista muutoksista. Tästä repusta ja alueellisesta yhteistyöstä hän poimii nyt työkaluja muutosjohtajan työhön.

Miten päädyit muutosjohtajaksi Aster Bothnia -hankkeeseen? Mitä muutosjohtajan työ käytännössä on?
Minua houkuteltiin hakemaan, hain ja sain paikan. Oli aika iso askel jättää ”vanha työ” palvelualuejohtajana Vaasan sosiaali- ja terveystoimessa, koska viihdyin siinä tosi hyvin viimeiset 15 vuotta. Minulla oli vastuullani organisaatio, jossa palvelutuotantoon sisältyi sekä sosiaali- että terveyspalveluja, myös sellaisia, joita tuotetaan koko Pohjanmaalle. Reppuun on kertynyt vuosien aikana paljon kokemusta ja tietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä tapahtuu ja miten ihmiset kokevat ja reagoivat erilaisissa muutostilanteissa. Tämä oli varmasti myös merkittävä peruste sille, että päätin hakea sosiaalihuollon muutosjohtajan työtä.

Muutosjohtaja auttaa ja tukee alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä löytämään ne asiat, joita on tarve kehittää. Kun kehittämistarpeet on tunnistettu, lähdetään niihin työstämään työkaluja, joilla uudet toimintamallit voidaan toteuttaa ja ottaa käyttöön. Muutosjohtajan tehtävä on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja tavoiteltu toiminnan muutos saadaan juurtumaan työarkeen. Keskeisin väline on yhteistyö, jotta uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä muovautuisi osaksi uuden hyvinvointialueen kuntayhtymän palvelu- ja hoitoprosesseja ja tukisi niiden toimintaa.

Sote-sektorilla eletään koko maassa suurten muutosten aikaa. Millaisiin muutoksiin sote-sektorin ammattilaisten pitäisi Pohjanmaalla valmistautua?
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijöiden osaaminen on keskeisin voimavaramme. Taloudelliset realiteetit, maantieteelliset etäisyydet ja henkilöstöresurssit luovat kuitenkin omat haasteensa palveluiden toteuttamiselle. Tämän vuoksi meidän tulee löytää uusia keinoja palveluiden ja hoidon toteuttamiseksi, saada ns. apukäsiä sote-ammattilaisille. Erilaiset modernit menetelmät, kuten digitaaliset sovellukset, uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän sisältämä automatisaatio tai robotiikkaan perustuvat ratkaisut tuovat meille näitä apukäsiä arjen työhön. Nämä ovat niitä keinoja, joilla voimme turvata, että kaikki toimialueella asuvat saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelun.

Lähipalvelu voi siis tulevaisuudessa olla etäyhteyden kautta toteutettu lääkäritapaaminen kotisohvalla. Kannattaa myös ajatella, että samalla, kun kehitämme palveluita alueen asukkaille, kehitämme niitä myös itsellemme. Esimerkiksi uuden järjestelmän sisältämä asiakasportaali ja sen sisältämät sähköiset lomakkeet hyödyttävät niin asiakkaita, potilaita kuin sote-ammattilaisiakin.

Mitkä ovat mielestäsi sote-integraation suurimmat haasteet tällä hetkellä?
Haluan kääntää asian niin, että tärkein edellytys sote-integraation toteutumiselle on asenne. Muutos lähtee meistä itsestämme. Haluamme varmasti kaikki työskennellä niin, että asiakkaat ja potilaat saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelun mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä tarjoaa meille mm. ketterämpiä välineitä asiakas- ja potilastiedon siirtämiseen.

Monet tulevaisuuden kehitysaskeleet riippuvat myös lainsäädännöstä. Niiden haasteiden osalta katse kääntyy eduskunnan suuntaan, kuten uuteen lakiehdotukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.

Olet kuulemma yökyöpeli. Mitä tapahtuu, kun muutosjohtaja Mustonen sammuttaa läppärin työpäivän päätteeksi?
Mustonen relaa yötä myöden! Se voi tarkoittaa hyvää ruokaa ja leffailtaa miehen kanssa tai penkkiurheilua katsomossa tai kotisoffalla – nimimerkillä kerran futismama, aina futismama. Lenkkimaastot löytyvät takapihalta, joten siihenkin on mahdollisuus, ja uutisfriikkinä jään usein tutkiskelemaan netistä asioita maan ja taivaan väliltä, yön pikkutunneille.

Takaisin hankekuulumisiin