Matkaoppaana Pohjanmaan sote-kehitystyössä

MIrjam Jern-Matintupa työskentelee muutosjohtajana Aster Bothnia -hankkeessa

Kokemukset lääkärin työstä ja kansainvälisistä hankkeista auttavat Mirjam Jern-Matintupaa huomaamaan kriittisiä pisteitä matkalla kohti uusia, yhteisiä toimintatapoja. Hän kannustaa kotimaakuntansa sote-ammattilaisia aktiivisuuteen, kun ollaan kehittämässä omia ja kollegojen tulevaisuuden työtapoja ja palveluja asiakkaille ja potilaille.

Tittelisi on terveydenhuollon muutosjohtaja. Kerro muutosjohtajan roolista hankkeessa?

Muutosjohtajana vastaan siitä, että yhdessä tehty kehitystyö siirtyy käytännöksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Näen tämän itse vähän kuin oppaan työnä. Ensin on esiteltävä kohde, minne ollaan menossa, mitä se tarkoittaa ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan kokemukseensa. Huolehdin siitä, että matkasta tulee niin sujuva kuin mahdollista ja lopuksi saavumme kaikki turvallisesti perille. Ja jos matkalla sattuisikin jotain, minulla on ensiapulaukku valmiina.

Sairaanhoitopiirin jäsenkunnista tarvitaan paljon eri sote-toimintojen asiantuntijoita mukaan hankkeeseen. Miksi kuntien kannattaisi osallistua aktiivisesti hankkeeseen?

Nyt on ainutkertainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten Pohjanmaalla tehdään tulevaisuudessa töitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on hieno mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös vastuu: jos koet, että jotain asioita täytyy kehittää tai vastaavasti jokin asia toimii todella hienosti ja siitä halutaan pitää kiinni, ei saa jäädä vain katsomaan sivusta.

Toiminnan jatkokehitys on sitten aikanaan alueemme omalla vastuulla, mutta nyt, kun uutta tietojärjestelmää rakennetaan, meidän on huolehdittava, että kaikki tarvittava huomioidaan ajoissa.

Millaisin ajatuksin teet työtä, kun ollaan menossa kohti suunnitteluvaihetta? Millaisia odotuksia sinulla on?

Tuntuu, että työ alkaa nyt kunnolla, vaikka olemme jo useita kuukausia, ja osa meistä jopa vuosia, tehneet töitä hankinnan ja projektisuunnittelun parissa. Pääsemme kuntien sote-asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa aloittamaan suunnittelun, miltä sosiaali- ja terveydenhuolto näyttävät alueellamme ja millaisia työkaluja haluamme käyttää muutaman vuoden kuluttua.

Odotan myös innolla, että pääsen työskentelemään muiden sairaanhoitopiirien, asiakasorganisaation ja Cernerin ammattilaisten kanssa. Saamme heiltä varmasti tärkeitä näkökulmia myös omaan työhömme ja meillä on paljon opittavaa toisiltamme.

Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää sote-palveluiden toimintatapoja. Millaisia sote-palveluita Pohjanmaalla tarjotaan vuonna 2025?

Pohjanmaan yhteisenä tavoitteena on parhaiden mahdollisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen asukkaillemme, missä päin maakuntaa he asuvatkin. Hoito- ja palveluketjun on toimittava samalla tavalla kaikille ja entistä asiakaskeskeisemmin.

Palvelukulttuuria täytyy kehittää yhdessä vastaamaan paremmin ammattilaisten ja asiakkaiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Toivon, että pääsemme kohti työskentelykulttuuria, jossa ollaan avoimia uusille mahdollisuuksille ja työtavoille. Digitaaliset, innovatiiviset ratkaisut tulevat osaksi sote-arkea. Ylipäätään toivon, että sosiaali- ja terveydenhuollon arki tulee sujuvammaksi sekä henkilökunnalle että asiakkaille ja potilaille.

Olet paluumuuttaja. Mikä sai sinut palaamaan Vaasaan?

Olen syntynyt ja kasvanut Pohjanmaalla. Vaikka asuin 16 vuotta muualla, ei ole joulua tai kesälomaa, jota en olisi viettänyt Vaasassa. Olen opiskellut lääkäriksi ja työskennellyt Helsingissä, mm. sote-uudistusten parissa ja työskennellyt Lontoossa erilaisissa kansainvälisissä hankkeissa. Mutta Vaasa on aina ollut minulle koti ja olen perheeni kanssa kaivannut takaisin tänne. Tilaisuuden tultua tartuimme siihen heti!

Kun siirryin pois potilastyöstä ja otin askeleen kohti terveydenhuollon kehittämistyötä, halusin olla rakentamassa parempaa arkea niin työntekijöille kuin potilaillekin. Aster Bothnia -hankkeessa minulla on erinomainen tilaisuus päästä tekemään juuri tätä.

Takaisin hankekuulumisiin