Uusi järjestelmä madaltaa raja-aitoja

”Suun terveydenhuolto on koettu erilliseksi toiminnoksi ja se on saatava lähemmäs muuta terveydenhuoltoa”, toteaa Minna Ala-Rantala, Vaasan kaupungin suun terveydenhuollon sovellusasiantuntija ja järjestelmien pääkäyttäjä.

Ala-Rantala osallistuu Aster Bothnian alueellisiin työpajoihin sekä yhdessä toimittajan kanssa tehtävään työskentelyyn Vaasan ylihammaslääkäri Annika Nummela-Männyn, Mustasaaren ylihammaslääkäri Johanna Suikkasen ja VKS:n suupoliklinikan apulaisosastonhoitaja Tina Norrman-Bergin kanssa.

Ammattilaisten tarpeet ja odotukset kiteytyvät tarpeeseen madaltaa raja-aitoja eri sektoreiden välissä.

”Se onnistuu vain, jos tiedonkulku helpottuu. Nyt potilaan tietoja saadaan vain Kanta-palvelun kautta, eikä suoraan terveydenhuollosta suun terveydenhuoltoon tai toisinpäin”, Johanna Suikkanen toteaa.

”Olemme paljon pelkästään potilaan kertoman tiedon varassa, kun yhteistä potilaskertomusta ei ole suun terveydenhuollon ja yleislääketieteen eikä myöskään erikoissairaanhoidon välillä ja Kanta-tietojen välittymisessä on viiveitä. ”, Annika Nummela-Mänty jatkaa.

Toinen tyypillinen tapaus, jossa tieto suun terveydentilasta pitäisi olla hoitohenkilökunnan saatavilla, on tekonivelleikkausta tarvitseva potilas. Ennen leikkausta tarvitaan suun terveydenhuollon tarkastus ja todistus suun terveydentilasta.

Helppokäyttöisyyden ja paremman tiedon saatavuuden lisäksi ammattilaiset toivovat uuteen järjestelmään esimerkiksi hoitopolkuun liittyviä herätteitä yleislääketieteestä suun terveydenhuoltoon ja toisin päin. Tarpeen olisi esimerkiksi heräte potilaan hoitoon vaikuttavasta perussairaudesta, jolloin se tulisi tietoon ja huomioitua myös suun terveydenhuollossa.

Aster-kuvituskuva.

Kohti yhteisiä toimintatapoja

Pohjanmaalla on laajasti käytössä esimerkiksi Abilita ja Lifecare-järjestelmät, mutta jokainen käyttää niitä ikään kuin omissa laatikoissaan, ilman yhteyttä muihin organisaatioihin tai perusterveydenhuoltoon.

”Tällä hetkellä käytössä oleva järjestelmä on kohtalaisen hyvä ja toimiva moneen muuhun verrattuna, mutta toki aina löytyy parannettavaa”, Ala-Rantala toteaa.

Eroja on siis käytössä olevissa järjestelmissä, mutta jonkin verran myös toimintatavoissa.

Lainsäädäntö ohjaa toki suun terveydenhuollon toimintaa, mutta jättää tilaa myös soveltamiselle.

”Esimerkiksi neuvola-asetus ohjeistaa, että lapselle kuuluu kolme tarkastuskäyntiä ennen 7 ikävuotta. Näiden tarkastusten ajankohdat voivat kunnat päättää itse”, Aster Bothnian sovellusasiantuntija Henrik von Schrowe taustoittaa.

Von Schrowe koordinoi suun terveydenhuollon asiantuntijaryhmän työskentelyä osana terveydenhuollon projektia.

Palvelut kartalle ja erityispiirteet näkyviksi

Suunnitteluprojektin aikana suun terveydenhuollon asiantuntijoiden työ on keskittynyt nykyjärjestelmien toiminnallisuuksien kuvaamiseen.

”Kartoitukset selventävät sitä, millaista tekniikkaa käytetään ja millaisia palveluja niiden päälle on rakennettu”, von Schrowe kertoo.

Suun terveydenhuollon ammattilaisten apuna ovat olleet muun muassa Aster Bothnian palveluarkkitehdit, jotka ovat selvittäneet, millaisia palveluja alueen kunnissa tarjotaan eri ikäryhmille.

Alueen kunnat saavat vielä kommentoida ja täydentää suun terveydenhuollon ryhmän tekemää työtä ja järjestelmätoimittajalle toimitettavaa materiaalia. Ennen kuin suunnitteluprojekti päättyy, suun terveydenhuollon järjestelmätoimittaja Hygga toimittaa ehdotuksen talven aikana käsitellyistä toiminnallisuuksista tilaajaorganisaatioiden arvioitavaksi. Ryhmän työ siis jatkuu myöhemmin keväällä ja edelleen syksyllä alkavassa toimitusprojektissa.