Aino Luoma

Ikä: 28 vuotta

Syntymäpaikka: Vaasa

Koulutus: Valmistunut lääkäriksi kesällä 2015,

Opiskellut lääketieteitä Tanskassa, Aarhusin yliopistossa. 

Harrastukset: Triathlon, nukkuminen, matkustaminen ja jälkiruokien valmistaminen

Bravuurina Ainon Suklaafudge – pomminvarma mutakakku!

Valmistuit kesällä 2015 lääkäriksi. Miksi lähdit lukemaan juuri lääketieteitä?

Äitini on sanonut minulle, että lääkäri on hyvä ammatti. Alun perin aloin opiskelemaan liikuntatieteitä Jyväskylässä. Se ei kuitenkaan ollut minun juttuni, niinpä hain lukemaan lääketieteitä. Hain Tanskan Aarhusin yliopistoon, koska minulla oli siellä entuudestaan kavereita ja koin olevan aika lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Lääkärin ammatissa minua kiinnostavat alan tarjoamat mahdollisuudet ja alan monipuolisuus. Lääkärinä pääsen haastamaan itseni. Koskaan ei voi sanoa olevansa täysin valmis – aina voi oppia lisää. Lääkärin työ ei myöskään ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan töitä kyllä riittää ympäri maailmaa.

Seuraavana edessäsi on erikoislääkärin tutkinto. Mihin alaan olet ajatellut erikoistua?

En vielä tiedä, mihin alaan erikoistuisin. Mielestäni Vaasan keskussairaalan tarjoamat mahdollisuudet ovat laajat, koska erikoisaloja löytyy aina sisätaudeista kirurgiaan. Täällä voi helposti kokeilla eri aloja ja katsoa, mikä nappaa!

Millä tavalla tanskalainen ja suomalainen sairaalamaailma eroavat tosistaan?

Tanskassa opiskellessani pääsin näkemään toisenlaista sairaalamiljöötä. Tankassa ollaan hyvin tarkkoja hoitoketjuista. Pääasiassa kuitenkin molemmissa maissa vietetään aika samanlaista arkea.

Olen humoristinen tyyppi, ja huumorini iskee paremmin suomalaisiin kuin tanskalaisiin. Vaikka puhunkin sujuvasti tanskaa, pystyn Suomessa ilmaisemaan itseäni paremmin.

Olet tunnettu triathlon-urheilija. Olet saavuttanut SM-kultaa ja kilpaillut menestyksekkäästi myös MM-tasolla. Miten olet onnistunut yhdistämään lääkärin työn ja ammattilaisurheilun?

Aloitin triathlonin harrastamisen kevättalvella 2014. Osallistuin Tankassa Ironman-kilpailuun ja innostuin lajista saman tien. Triathlonissa pystyn haastamaan itseni niin monella tasolla.

Treenaan usein töiden jälkeen. En ole mikään aamuihminen, vaikka välillä käynkin aamuisin harjoittelemassa uintiani. Mielestäni työn ja harrastuksien yhdistäminen on helppoa, kunhan vain päättää etukäteen, milloin ja mitä treenaa. Urheileminen antaa myös energiaa työhön. Jos makoilen kaiket päivät, olen töissäkin väsynyt. Olen joko tai ihminen – joko treenaan kunnolla tai en ollenkaan.

Kuulostaa siltä, että kaipaat haasteita ja toimintaa niin vapaa-ajalla kuin työelämässäkin.

Lääkärin työssä innostun akuuteista tilanteista, joissa päätökset on tehtävä tässä ja nyt. Tällöin on luotettava siihen, mitä tekee. Pitkissä päivystyksissä tarvitaan taas pitkäjänteisyyttä ja vahvaa psyykettä. Triathlonissa suurin osa on fyysistä vahvuutta, mutta 30 prosenttia suorituksesta on myös psyykkistä kestävyyttä. Haastavinta triathlonissa on juoksun aloittaminen. Ensimmäisten kilometrien jälkeen pitää vielä jaksaa loput 20 kilometriä.

Olen luonteeltani itsepäinen ja kestävä. Vahvan psyykeeni ansiosta jaksan tehdä välillä pitkiäkin työpäiviä ja yöpäivystykset ovat mieleeni. Haastavat, tavallisesta poikkeavat ja nopeaa reagointia vaativat tilanteet ovat parasta työssäni. Myös onnistumiset sekä potilaiden kiitollisuus tuovat iloa työpäivään. 

Matkustelet paljon harrastuksesi takia. Ensi syksynä suuntaat triathlonin MM-kisoihin Australiaan. Miten työyhteisössäsi suhtaudutaan harrastukseesi?

Olen syksystä lähtien työskennellyt Vaasan keskussairaalan keuhko-osastolla. Meillä on täällä hyvä yhteishenki. Työkaverini kannustavat minua ja ottavat hyvin huomioon sen, että käyn treenaamassa säännöllisesti ja osallistun kisoihin. Täällä on paljon sporttista jengiä töissä. Liikunta kuuluu monen työntekijän arkeen.

Olet alun perin Vaasasta kotoisin, mutta olet nähnyt paljon maailmaa. Miltä Vaasa tuntuu suurkaupunkien jälkeen? Aiotko jäädä pysyvästi Vaasaan?

Vaikea sanoa, koska olen aika ex-tempore tyyppi. Elän hetkessä, enkä suunnittele elämääni kovin kauaksi eteenpäin, vaikka varmasti pitäisikin. Vaasassa on hyvä asua ja täällä on oikeastaan kaikki mitä tarvitsen. Välillä kaipaan kyllä hieman suurkaupunkeja, mutta toisaalta täällä pääsen minuutissa lenkkipolulle ja viidessä minuutissa töihin. Toistaiseksi aion siis jäädä Vaasaan, koska viihdyn täällä niin hyvin. Saa kuitenkin nähdä, mitä työt tuovat mukanaan tulevaisuudessa.

Teksti: Sini Rantanen, kuvat: Katja Lösönen

Uratarinoita

Blogisarjassa esittelemme keskussairaalan työntekijöitä.
10.12.2015 VKSadmin