Vaasan keskussairaalassa tehty koronavirukselle altistuneiden digitaaliseen jäljittämiseen kehitetyn Ketju-sovelluksen pilotin käyttötestausvaihe on nyt päättynyt. Pilotissa mukana olleet keskussairaalan työntekijät kokivat sovelluksen käytön vaivattomana.

Koronavirustartuntojen jäljittämisen kehittämiseen tarkoitetun Ketju-sovelluksen pilotti käynnistyi Vaasan keskussairaalassa 18.5.2020. Pilotissa palvelua käytti rajattu joukko Vaasan keskussairaalan työntekijöitä, jotka simuloivat testiympäristössä satunnaisia henkilöitä. Pilotin tulokset ja hanketta varten kehitetyn sovelluksen lähdekoodi julkaistaan kesän aikana ja niitä voi hyödyntää myös valtakunnallisen sovelluksen kehitystyössä. Pilotin käynnistäjänä, rahoittajana ja koordinoijana on toiminut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikan 33 työntekijää sekä sairaanhoitopiirin johtaja latasivat Ketju-sovelluksen testiversion puhelimiinsa. Pilotin toisella ja kolmannella viikolla simuloitiin koronatartuntaa neljällä henkilöllä.

”Sovelluksen lataaminen onnistui hyvin. Olen pitänyt puhelinta taskussa töissä ollessani ja samalla kerännyt manuaalisesti vertailutietoa kohtaamisista, joita on ollut muiden pilottiin osallistuneiden kanssa”, kertoo päivystyksen osastonhoitaja Tarja Makkonen, joka oli yksi neljästä tartuntaa simuloivista pilottihenkilöistä.

Tarjan kollegat, jotka altistuivat simuloidulle tartunnalle, saivat omaan puhelimeensa notifikaation, jonka mukaan he olivat altistuneet koronavirustartunnalle. Sovellus lähetti ilmoituksen niihin puhelimiin, jotka olivat olleet tietyn ajan Tarjan puhelimen kanssa lähietäisyydellä.

“Pilottiin osallistuminen on ollut mielenkiintoista. Ketju-sovelluksen käyttö on tuntunut helpolta, eikä se ole vaikuttanut puhelimeni muuhun toimintaan häiritsevästi”, Makkonen kuvailee tunnelmia pilotin jälkeen.

Teknologian soveltuvuutta analysoidaan

Pilotin tarkoitus on ollut testata, miten valittu teknologia soveltuu kohtaamistietojen tallentamiseen ja niiden tietojen avulla tartuntojen jäljittämiseen. Vaasassa tehdyn pilotin malli oli niin sanottu hajautettu malli, jossa käytettiin DP-3T-teknologiaa. Tämänkaltaisen sovellusratkaisun kohdalla Vaasan pilotti on yksi ensimmäisiä Euroopassa. Sovelluksen toimittivat pilottia varten ICT-yhtiö 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice ja tietoturvayhtiö Fraktal.

Pilotin aikana kerätyn tietomassan analysointi on nyt alkanut ja lopullisia tuloksia saadaan myöhemmin kesäkuussa. Tarkemmassa analyysissa tullaan keskittymään erityisesti kohtaamisten havaitsemiseen ja tallentamiseen liittyvän teknologian toimivuuteen ja luotettavuuteen.

Pilottihankkeen vastuullisen johtajan, Vaasan keskussairaalan tietojohtaja Pia Wikin mukaan sovelluksen tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä esimerkiksi puhelinten sijaintitietoja ole tallennettu puhelimiin. Pilotin aikana ei myöskään ole tallennettu mitään henkilötietoja, eikä kokeilussa käytetty potilastietojärjestelmiä.

”Tietosuojavaltuutettua on informoitu hankkeesta ja Ketju-sovelluksen osalta tietosuojavaatimukset ovat kunnossa”, Wik sanoo.

Pilottiin osallistuneet sairaalan henkilökunnan jäsenet olivat vapaaehtoisia, ja heillä oli myös oikeus keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa. Kaikki tartuntatapaukset olivat simuloituja ja pilotin aikana kerätyt tiedot kohtaamisista poistetaan heti pilotin jälkeen.

Lähdekoodi julkaistaan avoimesti hyödynnettäväksi

Ketju-sovelluksen lähdekoodi on tarkoitus julkaista avoimesti hyödynnettäväksi. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että sekä Vaasassa toteutettavan pilotin että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa toteutettavan pilotin kautta saadaan arvokasta tietoa tartuntaketjujen jäljittämisestä niin sovelluksen, lainsäädännön kuin toimintamallien kehittämisen suhteen.

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan kokeiluihin ja uudistuksiin. Vaasan Ketju-pilotissa Sitra on mukana käynnistäjänä, koordinoijana ja rahoittajana.

”Koronapandemia ei jää viimeiseksi yllättäväksi tilanteeksi tai kriisiksi nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siksi meillä kansakuntana pitää olla osaamista ja uskallusta kokeilla uudenlaisia toimintamalleja ja välineitä – ja sitten myös kykyä ottaa kokeiluista nopeasti opiksi ja panna toimeksi”, Kivelä sanoo.

21.9.2020 redaktion_toimitus