Surun särkemä - 2006. Kun pahin on tapahtunut, ei ole enää mitään pelättävää. Olen ollut pahimmassa paikkassa mihin äiti voi joutua.

He eivät voineet ymmärtää surua ja tuskaani, mutta he myötäelivät ja välittivät. Sillä oli minulle suuri merkitys, se kantoi minua eteenpäin. Kun jouduin tähän outoon, uuteen elämään johon en olisi halunnut. Lämmin kiitos, kaikille teille.

- Nina

29.7.2021 Redaktion_Toimitus