Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joita esiintyy yleisimmin nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Tavallisin epätyypillinen syömishäiriö on ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED).

Laihuushäiriötä sairastava välttelee syömistä ja usein myös harrastaa liikuntaa epätavallisen paljon, jolloin paino putoaa. Hän saattaa myös oksentaa päästäkseen syömästään ruoasta eroon ja käyttää ulostus-, nesteenpoisto- tai ruokahalua hillitseviä lääkkeitä. Mielikuva omasta kehosta on vääristynyt, ja vaikka potilas laihtuu ja riutuu, hän on omasta mielestään lihava.

Ahmimishäiriössä on toistuvia ylensyömisjaksoja, joiden aikana ahmitaan lähes pakonomaisesti suuria määriä ruokaa, josta pyritään pääsemään eroon oksentelun, lääkkeiden tai paastoamisen avulla. Ahmimishäiriötä sairastavan itsearvostus perustuu paljolti ulkonäköön ja painoon. Myös ahmimishäiriöön liittyy lihomisen pelkoa. Ahmimishäiriötä sairastava saattaa olla myös normaalipainoinen.

Ahmintahäiriötä sairastava ei pysty hallitsemaan tai keskeyttämään syömistään. Toistuvien ahmintakohtauksien aikana potilas syö suuria määriä ruokaa, vaikkei hän olisi edes nälkäinen. Ahmitusta ruoasta ei pyritä eroon, joten potilas lihoo. Ahmintakohtaukset aiheuttavat potilaalle voimakasta psyykkistä kärsimystä.

Lähde: Käypä hoito

2.12.2015 VKSadmin