Diabetes on aineenvaihdunnan häiriö ja siinä veren sokeripitoisuus nousee liian korkealle. Diabeteksen kaksi tunnetuinta ja tavallisinta muotoa ovat tyyppi 1- ja tyyppi 2-diabetes. Näillä kahdella eri tyypillä on paljon yhtenäisiä piirteitä mutta ne erottuvat myös tärkeissä kohdissa toisistaan mm. siinä kuinka ne hoidetaan ja mikä on syynä potilaan sairastumiselle.

Tyyppi 1-diabetes

Tyyppi 1 kutsutaan myös lapsuus- tai nuorisoiän diabetekseksi kun se useimmiten puhkeaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Tyyppi 1-diabetes on autoimmuunisairaus, mikä tarkoittaa sitä, että keho syystä tai toisesta tuhoaa solujaan, tässä tapauksesa haiman insuliinituottavia saarekesoluja.

Tyyppi 1-diabeteksen syyt eivät ole täysin tiedossa ja sairauden puhkeamista ei voida estää. Tavallisina oireina ovat isot virtsamäärät, jano, laihtuminen ja väsymys.

Kun insuliinieritys on loppunut tai on voimakkaasti alentunut pitää aina korvata insuliini insuliinihoidolla. Insuliini on elintärkeä hormooni.

Ruokavalion osalta pätee yleiset ravinto- ja ruokavaliosuositukset, mutta ruokavalion, insuliinihoidon ja liikunnan yhteensovittaminen vaatii hyvät tiedot ja jonkin verran vaivannäköä. Tärkeintä on oppia arvioimaan aterioiden hiilihydraattisisällöt ja niiden perusteella määritellään insuliiniannokset. Tietääkseen kuinka toimia pitää mitata verensokeri. Omahoito on keskeisessä asemassa, ja siihen tarvitaan tietoa, taitoa, motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Hyvään hoitoon kuuluu myös yhteistyö lääkärin ja diabeteshoitajan kanssa. Arkipäivän omahoidosta vastaa diabeetikko itse ja hänen läheisensä. Omakontrollien lisäksi sisältyy myös diabetesvastaanoton käynnit ja kontrollit.

Lähteet:

Diabetesliiton D-oppaat. Tyypin 1 diabetes. Opas nuoruustyypin diabeetikolle 2006.

Ilanne-Parikka P.,Kangas T, Kaprio E., Rönnemaa T. (2006). Diabetes, Duodecim

 

Tyyppi 2-diabetes

Tyyppi 2 on aikuisiän- tai vanhuusiändiabeteksen muoto joka useimmiten puhkeaa 40 vuoden iän jälkeen. Tyyppi 2-diabetes on huomattavasti tavallisempi sairaus kuin tyyppi 1-diabetes. Tyyppi 2-diabetes on sairaus, jossa koholla olevat verensokeriarvot kulkevat käsikädessä muutamien muiden häiriötilojen kanssa. Koholla oleva verenpaine, epänormaalit verenrasvat ja lisääntynyt koagulaatiotaipumus muodostavat yhdessä niinsanotun metabolisen oireyhtymän, joka on laaja aineenvaihduntahäiriö. Tyyppi 2-diabeteksessa insuliinilla on kudoksissa alentunut vaikutus samanaikaisesti kun maksan sokerintuotanto on lisääntynyt ja haiman beetasoluissa on alentunut kyky tuottaa oikea määrä insuliinia oikeaan aikaan. Sairaus kehittyy yleensä hitaasti ja antaa vähän oireita. Johtuen kasvaneesta riskistä saada sydän- ja verisuonitauteja verensokerin mittaaminen ei yksinomaan riitä vaan pitää myös seurata verenpainetta ja verenrasvoja.

Taipumus saada tyyppi 2-diabetes on vahvasti perinnöllistä, mutta sairaudenpuhkeamiseen voi kuitenkin vaikuttaa elämäntyylin ja elämäntottumusten avulla. Kaiken A ja O on välttää ylipainoa ja harrastaa liikuntaa. Elämäntyyliosatekijöillä on suuri merkitys myös silloin kun tyyppi 2-diabetes on diagnosoitu.

Ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu elämäntottumusten hoito (terveellinen ruokavalio, liikunta, painonpudotus ja tupakoimattomuus) ja lääkehoito sekä diabetesvastaanoton käynnit ja kontrollit.

Lähteet:

Diabetesliiton D-opas. Tyyppi 2 diabetes. Opas aikuistyypin diabeetikolle 2007.

Ilanne-parikka P., Kangas T., Kaprio E. Rönnemaa T. (2006). Diabetes, Duodecim.

1.12.2015 VKSadmin