Sjögrenin syndrooman (reumasairauksiin kuuluva ns. autoimmuunitauti) aiheuttama syljen erityksen väheneminen lisää hampaiden reikiintymisriskiä. Jos sen lisäksi on irtoproteesi, myös se on riski hampaiden reikiintymiselle.

Hampaiden (ja mahdollisten) proteesien huolellisen puhdistuksen lisäksi on hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi tärkeää: 

Käytä hampaiden harjaukseen mieluiten vaahtoamatonta      fluorihammastahnaa. Tällaisia  tahnoja ovat mm. Salutem, Yotuel ja Air-Lift, joita myydään apteekeissa. Hampaat harjataan vähintään kahdesti päivässä, vähintään aamulla ja illalla. Älä huuhdo tahnaa vedellä pois suusta, vaan sylje ylimäärä tahnaa pois.

Hampaan pinnan kovettamiseksi käytetään lisäksi fluoria sisältäviä imeskelytabletteja (Fludent tai Dentiplus, apteekista). Näitä tulisi käyttää 3-5 kertaa päivässä, mieluiten eri aikaan kuin hammastahnaa.

Jos sinulla on proteesit, niin puhdista ne harjalla juoksevassa vedessä nestemäisellä saippualla muutamia kertoja päivässä. Jos sinulla on taipumusta saada suun limakalvon sienitulehduksia, proteeseja voi myös säännöllisesti desinfioida esim. Ultradesi-nimisellä aineella. Proteesit pidetään pois käytöstä öisin ja säilytetään kuivana.

Suun kostutukseen ei ole jokaiselle potilaalle soveltuvaa ohjetta ja hyvää ratkaisua. Pelkällä vedellä kostutuksen vaihtoehtona kannattaa kokeilla kostutusta keittosuolaliuoksella.  Keittosuolaliuosta voi itse valmistaa seuraavasti: keitä litra vettä ja  lisää ruokalusikallinen ruokasuolaa.

Suun kostutukseen kannattaa kokeilla myös rypsi- tai oliiviöljyä, joita voi sivellä suun limakalvoille ja ikenille tarpeen mukaan. Maun parantamiseksi voidaan ruokaöljyyn lisätä muutama tippa piparminttuöljyä. Kaupallisista kostutusaineista (joiden käyttö tulee vähän kalliimmaksi) Xerostom ja Oralbalance ovat suositeltavimpia (apteekeista). Älä käytä mitään suuvesiä ellei hammaslääkärisi niin kehota.

Aroille suun limakalvoille voidaan vastaavasti käyttää suola-soodaliuosta; lasiin puhdasta (keitettyä) vettä sekoitetaan ¼ teelusikallista suolaa + ¼ teelusikallista soodaa. Aroille suun limakalvoille sopii suuvedeksi myös haalea kamomillatee. Purskutellaan ja kurlataan usei kertoja päivässä.

Vältä helposti hampaisiin reikiä aiheuttavia tuotteita, kuten sokerimakeisia, virvoitusjuomia, makeita leivonnaisia, perunalastuja ja banaania. Käytä mielellään 3-5 kertaa päivässä ksylitolituotteita (purukumia ja/tai imeskelytabletteja).

Edellä mainittujen ohjeiden noudattaminen tekee helpommaksi pitää suu ja hampaat terveinä ja se parantaa monin tavoin elämänlaatua. Sjögrenin syndrooma-potilas tarvitsee myös muita hammaspotilaita enemmän ammattimaista hoitoa eli hammaslääkärin kontrolleja ja ammattimaista ns. ennaltaehkäisevän hoidon käyntejä suuhygienistin vastaanotolla yleensä noin kolmen kuukauden välein. Heiltä saa lisäohjeita muista tarvittavista toimenpiteistä, mm. vastaanotolla annettavasta fluorihoidosta.

Sjögrenin syndrooman aiheuttama syljenerityksen väheneminen on hyvin yksilöllistä ja voi vaihdella eri aikoina. Sjögrenin syndrooma-potilas on kuitenkin aina kariesriskipotilas, ja sairaus on huomioitava myös suukirurgisia toimenpiteitä tehdessä sekä suunniteltaessa purennan kuntoutusta proteesilla tai silloilla.

Sjögrenin syndrooma-potilaan hammashoito tapahtuu avosektorilla (terveyskeskuksessa tai yksityishammaslääkärillä.)

2.12.2015 VKSadmin