Sydän sykkii normaalisti lähes tasaisesti 60-80 lyöntiä minuutissa. Rasituksessa elimistön hapentarpeen kasvaessa syke kiihtyy - syketaajuus voi olla jopa yli 180 lyöntiä minuutissa. Sydämen tahdin määrää sydämen oikean eteisen seinämässä sijaitseva sinussolmuke, jonka antamat sähkösykäykset leviävät erityisiä johtoratoja pitkin sydämen muihin osiin. Sähkösykäys saa sydänlihaksen supistumaan. EKG-käyrästä (sydänfilmistä) nähdään mm. onko rytmi säännöllinen vai onko siinä rytmihäiriöitä.

Lisälyönnit:

Sydämen rytmi ei aina ole aivan säännöllinen, myös terve sydän lyö satunnaisesti ylimääräisiä lyöntejä ns. lisälyöntejä, jotka voivat tuntua ajoittaisina "muljahduksina" tai tunteena, että sydämen lyönti jää väliin. Lisälyönnit ovat vaarattomia eikä niitä tarvitse hoitaa. Usein rytmihäiriö liittyy olemassa olevaan sydänsairauteen esim. sepelvaltimotautiin ja sen hoito korjaa myös rytmihäiriötaipumusta.

Jos rytmihäiriö tuntuu epämiellyttävältä ja häiritsee jokapäivästä elämää tai sydäntykytys jää päälle, on syytä hakeutua lääkäriin. Pyörtymiskohtaukset joihin liittyy hidas pulssi, ovat vakavia ja ne vaativat hoitoon hakeutumista. Kyseessä voi olla johtoratavika, joka vaatii sydämentahdistimen (pacemakerin).

Eteisvärinä:

Eteisvärinä on tavallisin rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten lihassäikeet supistelevat epätahtiin. Sydämen kammioiden alueelle tulee epäsäännöllisesti sähköimpulsseja eteisten alueelta, mikä saa puolestaan kammiot supistelemaan epäsäännöllisesti. Eteisvärinä voi tuntua:

  • sydämen lyöntien epäsäännöllisyytenä
  • levottomana olona rinnassa
  • hengenahdistuksena
  • väsymisenä ja mahdollisena rintakipuna

Joskus eteisvärinä ei tunnu ollenkaan.

Useimmilla eteisvärinäpotilailla ei tutkimuksissa löydetä syytä eteisvärinään, mutta  syinä voivat olla esim. sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja kilpirauhassairaus.

Eteisvärinän hoito:

Eteisvärinä heikentää sydämen pumppaustoimintaa ja lisää verihyytymien muodostumisvaaraa. Tämän takia onkin tärkeää hakeutua hoitoon.

Mikäli eteisvärinä on "tuore" eli vähemmän kuin 2-3 vuorokautta sitten ilmaantunut, voidaan sitä suoraan yrittää korjata lääkkeillä tai kardioversiolla (sähköinen rytminsiirto).

Eteisvärinän ollessa iältään yli 2-3 vuorokautta joudutaan verihyytymävaaran vuoksi hoitamaan potilasta veren hyytymistä estävillä lääkkeillä ennen rytminsiirtoa. Kardioversio tehdään vasta kun veri on tarpeeksi "ohutta".

Jos eteisvärinä uusiutuu muutamien kuukausien välein, harkitaan estolääkitystä, jonka tarkoituksena on estää eteisvärinän ilmaantuminen. Silloin eteisvärinä saa jäädä pysyväksi rytmiksi. Veritulpan muodostumisen estämiseksi katsotaan usein aiheelliseksi verenohennuslääke (antikoagulanttihoito). Jos sitä jostain syystä ei voida käyttää, on aspiriinista hyötyä. Suurelle osalle potilaista jatkuva eteisvärinä on paremmin siedetty ja mukavampi kuin normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.

 

Elektrofysiologinen tutkimus:

Elektrofysiologinen tutkimus voidaan tehdä, kun rytmihäiriö aiheuttaa vaikeita oireita esim.

  • toistuvia äkillisiä tiheälyöntisyyskohtauksia
  • yhtäkkisen tajunnanmenetyksen
  • rintakipua sydämentykytyksen yhteydessä 

Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, johtuuko oire rytmihäiriöstä, mikä rytmihäiriö on kyseessä, missä kohtaa sydänlihasta rytmihäiriö syntyy ja onko rytmihäiriö vaarallinen. Hoitovaihtoehtoina ovat:

  • lääkehoito
  • katetriablaatio
  • tahdistin

Aina ei tarvita mitään erityishoitoja, tieto rytmihäiriön luonteesta riittää.

 

23.12.2015 Hjärtavdelningen