Kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa ( KLL) veressä on suurentunut määrä kypsiä lymfosyyttejä (valkosolujen alalaji). Se on tavallisin leukemiamuoto aikuisten leukemioista ja etupäässä sitä esiintyy vanhemmilla ihmisillä. Osalla potilaista tauti on oireeton ja potilaat voivat elää normaalia elämää.Toisilla sairaus voi olla aggressiivisempi ja tauti voi aiheuttaa isompia ongelmia jo heti diagnosoimisenjälkeen.

Mitään selviä syitä KLL:aan ei ole. Millään viruksilla tai infektioilla ei ole todettu olevan merkitystä sen syntyyn. Tauti ei ole perinnöllinen eikä se myöskään ole tarttuva.

Kll:n toteaminen

Hematologi eli veritauteihin erikoistunut lääkäri tekee diagnoosin luuydinnäytteen perusteella.

Kll:n hoito

Potilailla, joiden sairaus on varhaisessa vaiheessa, voi hoito olla tarpeeton moneksi vuodeksi eteenpäin. He voivat jatkaa normaalia elämää käyden vain kontrolleissa joka kolmen - kuuden kuukauden välein.

Potilaat, joilla on oireita, tarvitsevat hoitoa. Päätös solunsalpaajahoidon aloittamisesta riippuu siitä,missä vaiheessa sairaus on ja mitä oireita se aiheuttaa. Aluksi tautia saatetaan tarkkailla, jotta nähdään kuinka nopeasti se etenee ja mikä hoitomuoto valitaan.

Osa solunsalpaajahoidoista voidaan antaa tablettimuodossa, jolloin voit olla kotona ja elää tavalliseen tapaan. Toiset solunsalpaajat joudutaan antamaan tiputuksen muodossa suoraan verenkiertoon, jolloin hoito tapahtuu sairaalassa. Myös sädehoitoa voidaan antaa monille potilaille.

Sekä itse sairaudesta johtuvien että hoitojen aiheuttamien sivuvaikutusten takia tarvitset ns. tukihoitoja. Normaalit verisolut muodostuvat ns. kantasoluista. Kantasoluista suoraan jakautumalla ja kypsymällä kehittyy erikoistuneita soluja mm. erytrosyyttejä (punasolut), trombosyyttejä (verihiutaleet) ja leukosyyttejä (valkosolut). Pahanlaatuisissa veritaudeissa on häiriö solunjakautumisessa ja epäkypsät tai huonosti toimivat solut täyttävät luuytimen sekä leviävät verenkiertoon. Normaalille verisolutuotannolle ei jää tilaa ja niistä tulee puutetta.

  • Erytosyyttejä (punasoluja) tarvitaan hapen kuljetukseen elimistössä. Niiden puute johtaa matalaan Hbarvoon, jolloin syntyy anemia. Anemian oireita ovat väsymys ja kalpeus. Se voidaan korjata väliaikaisesti erytrosyyttisiirrolla (veritiputus).

  • Trombosyyttien (verihiutaleet) puute aiheuttaa lisääntynyttä verenvuototaipumusta, johon kuuluu mm. mustelmat ja nenäverenvuodot. Antamalla trombosyyttejä tiputuksena ehkäisemme vuotoriskiä kunnesoma elimistösi alkaa tuottaa riittävästi terveitä soluja.

  • Leukosyytit (valkosolut) suojaavat meitä infektioilta. Riski sairastua infektioihin on suurempi, kun leukosyyttiarvot ovat matalat tai leukosyytit ovat huonosti toimivia. Erilaisia antibiootteja tablettimuodossa voidaan tarvita ehkäisemään infektioita. Jos olet jo saanut infektion, tarvitaan yhdistelmiä eri antibiooteista ja ne annetaan yleensä suonensisäisesti.
3.12.2015 VKSadmin