Imetyksestä raskaana oleville

Ternimaito

Rinnoissasi on ternimaitoa, joka on valmista heti kun vauvasi syntyy vaikka vauvasi syntyisi keskosenakin. Ternimaito kattaa terveen vastasyntyneen ravinnontarpeet, kunhan hän saa imeä rintaa tarpeeksi. Se sisältää paljon rasvaa ja ravintoaineita sopivina määrinä ja sopivassa suhteessa, joita vauvasi tarvitsee ja runsaasti vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaasi tulehduksilta. Se auttaa myös vauvan suolistoa toimimaan. Vaikka heti synnytyksen jälkeen äidin rinnoista ei vielä tule kovin paljoa maitoa se on vastasyntyneelle juuri sopivasti, sillä mahalaukku on hyvin pieni. Ternimaito on yleensä melko paksua ja väri voi vaihdella kermaisen keltaisesta läpinäkyvään.

Ensi-imetys

Lapsi laitetaan synnytyksen jälkeen äidille ihokontaktiin niin pian kuin mahdollista. Tämä stimuloi vauvan siihen että hän alkaa hamuilla ja imeä rintaa. Ensi-imetys suositellaan 30-60 min synnytyksestä, silloin vauva saa tärkeää ternimaitoa.

Ensimmäiset päivät vauvan kanssa

Hyvän ensi-imetyksen jälkeen vauva voi nukkua synnytyksen jälkeen monta tuntia, tämän jälkeen on kumminkin hyvä jos vauva söisi 8-12 kertaa/vrk. Ihokontakti on hyvä keino houkutella vauva rinnalle. Kun ensimmäinen vuorokausi alkaa lähestyä loppuaan, aloittaa vauva yleensä tiheän imemisen. Tiheällä imemisellä vauva saa maidon nousemaan. Pyydä herkästi apua imetykseen osaston henkilökunnalta.

Ympärivuorokautinen vierihoito

Tämä tarkoittaa sitä, että äitiä ja vauvaa ei eroteta tarpeettomasti toisistaan sairaalassaolon aikana. Tämä tukee ja vahvistaa äidin ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta. Jatkuva vierihoito opettaa äitiä havainnoimaan vauvan imemisvalmiuksia ja vastaamaan vauvan tarpeisiin, tämä antaa vanhemmille itseluottamusta siihen että he selviytyvät vauvan kanssa kotona.

Äidit ovat usein väsyneitä synnytyksen jälkeen, mutta tutkimuksissa on todettu, että vauvaansa vierihoidossa pitäneet äidit ei ole muita väsyneempiä. Vierihoito ei heikennä äidin unta vaan päinvastoin, kun vauva rauhoittuu, molemmat nukkuvat paremmin. Lähellä äitiä vauva tuntee olonsa turvalliseksi ja itkee vähemmän.

Ihokontakti

Ihokontakti tarkoittaa sitä että vauva makaa ilman vaatteita (vaippa päällä) äidin tai isän/tukihenkilön rinnalla iho ihoa vasten. Pyritään että jokainen vastasyntynyt mahdollisimman pian saa viettää aika ihokontaktissa. Ihokontaktilla on monia etuja:

auttaa vauvaa sopeutumaan kohdun ulkoiseen elämään ja näin hän kokee vähemmän stressiä
herättää vauvassa kiinnostuksen imemistä kohtaan. Ihokontaktilla on positiivisia vaikutuksia imetyksen onnistumiselle ja jatkumiselle sekä saa maidon nopeammin herumaan
vauva pysyy lämpimänä ja rauhallisena - itkee vähemmän
äiti sekä vauva kokee vähemmän kipua
pitää vauvan verensokerin hyvällä tasolla
edistää vauvan oman bakteerikasvuston kehittymistä.
vahvistaa kiintymyssuhdetta vauvan ja äidin välillä

Nälän merkit

Opi tuntemaan vauvan nälkäviestit. Jo vastasyntyneenä vauva ilmoittaa nälästä kasvojen ilmeellä, paljon ennen kun alkaa itkeä. Rauhallinen vauva jaksaa paremmin keskittyä imemiseen ja silloin imetys onnistuukin paljon todennäköisemmin. Ja muista - itku on vasta myöhäinen merkki nälästä. Älä odota sitä!

Vauva on halukas imemään rintaa, kun hän tekee jotain tai kaikkea seuraavista:

Availee suutaan ja kääntää päätä sivulle
Lipoo kielellään
Vie kättä suuhun - imee sormiaan tai nyrkkiään

Vauva saa riittävästi maitoa jos:

Hän imee rintaa laajalla otteella, tehokkaasti 8 - 12 kertaa vuorokaudessa
Hän ulostaa vähintään kerran vuorokaudessa lapsenpihkaa ensimmäisien vuorokausien aikana
Hän ulostaa vähintään kerran päivässä keltaista maitoulostetta neljännestä vuorokaudesta alkaen
Hän virtsaa vähintään viisi kertaa neljännestä vuorokaudesta alkaen
Paino laskee vähemmän kuin 10% syntymäpainosta
Syntymäpaino on saavutettu 14 vuorokauden iässä

Jos maito ei riitä

Aseta vauva usein molemmille rinnoillesi ja anna hänen imeä niin kauan kun haluaa
Varmista, että vauvasi on imenyt hyvin yhden rinnan ennen kun tarjoat hänelle toista
Imetä usein myös yöllä – silloin maitoa muodostava hormoni on tehokaimillaan
Varmista että vauvasi käyttää oikeaa imemistekniikkaa
Pidä vauva lähelläsi vuorokauden ympäri
Istu tai makaa rennosti imettäessäsi. Tällä tavoin heruminen on tehokkaimmillaan
Syö ja juo riittävästi ja muista levätä silloin kun vain on mahdollista
Voit lypsää hieman maitoa, käsin tai pumpulla, jos vauvan syöttövälit ovat pitkiä
Vältä niin kauan kun mahdollista huvituttia ja lisämaitoa - anna hänen mielummin olla rinnalla niin usein kun hän haluaa
Hyväksy se että sinun on käytettävä muutama päivä siten että ehdit tehdä tuskin mitään muuta kuin imettää ja levätä

Osittaisimetys

Joskus vauvan vointi voi vaatia hieman lisämaitoa (lääketieteellisistä syistä). Vaikka vauva tarvitsisikin lisämaitoa, voit myös imettää häntä – seuraa vain vauvan viestejä! Lisämaito annetaan usein säännöllisin väliajoin, tavallisimmin 3-4 tunnin välein. On hyvä imettää vauvaa ennen lisämaidon antoa.

Jos vauva ei ime rintaa on hyvä lypsää vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Näin maidonerityksesi käynnistyy nopeammin ja voit tarjota lapselle omaa maitoa. Lisämaidon määrä arvioidaan yksilöllisesti. Kun äidin oma maito nousee, noin kolmen neljän vuorokauden kuluttua synnytyksestä, lisämaidon tarve yleensä loppuu.

Ennenaikaisesti syntynyt vauva / Vauva lastenosastolla

Osa vastasyntyneistä tarvitsevat hoitoa lastenosastolla (A8), äitiä hoidetaan samanaikaisesti synnytyksen jälkeen muutaman vuorokauden synnyttäneiden osastolla. Huolimatta siitä miten vauva voi, vanhemmat ovat lapsensa luona niin paljon kun mahdollista ja äiti voi imettää silloin kun vauva on siihen valmis, ihokontakti on myös erittäin tärkeätä. Lastenosaston henkilökunta opastaa sekä vauvanhoidossa että imetyksessä. Äidinmaito on erityisen tärkeätä sairaalle tai ennenaikaisesti syntyneelle vauvalle, se sisältää esim. runsaasti vasta-aineita. Aloita lypsäminen, käsin tai sähköpumpulla, mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, mieluiten kuuden tunnin sisällä synnytyksestä – muista ottaa kaikki maito talteen!

Puolison/tukihenkilön osa imetyksessä

Positiivisella asenteella on positiivinen vaikutus imetykseen. Rohkaise mielellään äitiä ja kerro hänelle että arvostat imetystä - se antaa hänelle voimia jaksamaan! On monia konkreettisia asioita mitä puoliso voi tehdä tukeakseen imetystä. Hiero mielellään äidin jännittyneitä lihaksia, se tuntuu ihanalta ja sillä on myös positiivinen vaikutus maidontuotantoon. Voit myös avustaa äitiä imetyksessä auttamalla häntä löytämään hyvä ja rentoutunut asento. On hyvin tärkeää että äiti syö, ja etenkin juo (2-3 litraa vettä/pvä) tarpeeksi, sillä imetys nostaa energiantarvetta. Usein juuri puolison tehtäväksi tuleekin katsoa että äiti saa tarpeeksi ravintoa sekä nestettä.

Imetyksen edut

lapsi saa läheisyyttä, turvallisuutta ja lohtua
vauva voi itse päättää, koska hän on nälkäinen / kylläinen
äidinmaito on koostumukseltaan oikeaa juuri omalle lapselle
rintamaidossa on lukuisia immunologisia aineita jotka suojaavat lasta esimerkiksi tulehdussairauksilta ja ripulilta ensimmäisinä elinkuukausina
tutkimukset ovat osoittaneet että imetys, jopa osittainen, voi siirtää allergian puhkeamista ja pienentää riskiä sairastua astmaan. Jos äidin tai isän suvussa on allergioita on imetyksellä vielä suurempi merkitys
lapsella jota imetetään on pienempi riski ylipainoon aikuisena
imetyksestä on hyötyä myös äidille. Äidinmaito on ilmaista ja helppoa ravintoa: se on aina valmiina, kun sitä tarvitset, se on myös oikean lämpöistä ja hienosti pakattu. Imetys myös auttaa äitiä pudottamaan ylimääräisen painon, jota raskauden aikana on ehkä kertynyt. Imetys on edullista ja ympäristöystävällistä.