Yleisin syy lapsen tuloon  neuropsykologisiin tutkimuksiin ovat erilaiset kehitysviiveet (esim. oppimisvaikeudet, viivästynyt puheen kehitys, autistiset piirteet) ja jo todetut neurologiset sairaudet sekä vammat (esim. epilepsia, CP-vamma). Neuropsykologisessa tutkimuksessa psykologi kartoittaa tarkasti lapsen kognitiivisia taitoja: päättelykykyä, kielellisiä taitoja, hahmotusvalmiuksia, muistia ja oppimiskykyä, tarkkaavaisuutta sekä toiminnanohjausta. Psykologi pyrkii tutkimuksin kartoittamaan lapsen vahvuudet ja kehitystä vaativat alueet. Neuropsykologisen tutkimuksen perusteella psykologi suunnittelee tarvittavat tukitoimet ja kuntoutuksen yhdessä perheen kanssa (esim. erityispäivähoito, erityisopetus, pidennetty oppivelvollisuus, avustajan tarve, neuropsykologinen kuntoutus).

17.11.2017 Redaktion_Toimitus