Tulevan hyvinvointialueen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa hyvinvointia, niin asiakkaiden/potilaiden kuin koko laajan henkilöstön osalta. Laatua ja potilasturvallisuutta voidaan tarjota osaamisen kautta, jota parannetaan jatkuvalla lisäkouluttautumisella. Syvenevä integraatio erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa poistaa raja-aitoja ja helpottaa työnjaon kehittämistä. Työssä viihtymistä edesauttaa hyvä ja vastuullinen johtajuus.

Lääkäripalvelut

Sairaanhoitopiirin julkisen puolen koko lääkärikunta siirtyy niin sanotusti saman katon alle ja muodostaa oman kokonaisuuden yhdessä hammaslääkäreiden ja psykologien kanssa. Tätä kokonaisuutta voidaan kuvata tulosalueena, resurssina, josta ”jaetaan” työpanosta eri toimialueille, tulosyksiköihin. Varsinkin erikoissairaanhoidon lääkäreiden työpanos voi jakaantua usealle toimialalle ja yksikköön. Johtajaylilääkäri toimii ylimpänä lääketieteellisenä johtajana, eri linjojen johtavien lääkäreiden lähimpänä esihenkilönä. Resurssilinjassa kehitetään työn sisältöä, substanssia, vastataan laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä koulutuksesta, jotta varmistutaan, että palvelu/annettu hoito on ajanmukaista, uusimpaan tietoon ja näyttöön perustuvaa. Isompien prosessien kehittämisessä tehdään yhteistyötä toimialajohdon kanssa. Koko henkilöstön kuuluessa resurssilinjaan kuuluvat henkilöstöhallinnolliset kysymykset tänne.

Lääkäritilanne on viime vuosina parantunut Pohjanmaalla, mutta erikoissairaanhoidossa on aloja, joissa koetaan pulaa. Mielenterveyden palvelut kärsivät vaikeasta lääkäripulasta. Tämä on toki ihan valtakunnallinen ongelma, jota toivottavasti jatkossa helpottaa Pohjanmaan osalta tuleva integraatio, jotta voidaan tarjota dynaamisia palvelukokonaisuuksia ja kehittää myös perustason mielenterveyspalveluja, päästä kiinni ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

Erikoishammashoidon puolella on myös selkeä lisäresurssin tarve, varsinkin oikomishoidossa.

Akuutin (päivystyksellisen) ja kiireellisen toiminnan kehittäminen tulee olemaan tärkeä tehtävä. Hädän hetkellä pitää apu pystyä tarjoamaan nopeasti ja laadukkaasti, ensihoidosta lähtien. (Puoli)kiireellisissä tilanteissa pitää pystyä tarjoamaan aikoja tilanteesta riippuen 1-3 päivän sisään, jotta ei jouduttaisi turvautumaan kalliimpiin päivystyspalveluihin. Arviolta jopa kolmasosa päivystyskäynneistä voitaisiin korvata puolikiireellisillä ajanvarauskäynneillä virka-aikaan. Akuuttitoiminnan kehittämisestä vastaa ensisijaisesti akuuttitoiminnan johtava lääkäri yhdessä palveluohjauksen ylilääkärin kanssa yhdessä toimialajohtajien kanssa.

Asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen kiinnitetään paljon huomiota. Toimintakyky on varsin laaja käsite, sisältäen tärkeänä osana ikäihmisten hyvinvointiin panostamisen. Tässä on geriatrisella osaamisella hyvin tärkeä osuus, ja maakunnallinen geriatrian ylilääkäri on valittu toimintaa kehittämään. Hänen lähin esihenkilö on toimintakyvyn johtava lääkäri, joka on samalla kuntoutuksen toimialajohtaja.

On kaikki syy katsoa valoisasti tulevaisuuteen, kaikki yhdessä pystymme tekemään paljon enemmän kuin kukin yksinään. Työtä tulee jatkossa helpottamaan kaikille yhteinen tietojärjestelmä.

Rekrytointiin on koko ajan kiinnitettävä huomiota. Olemme kaukana lääketieteellisistä yliopistoista, ja kilpailu on välillä tiukkaa osaajista. Rekrytointivaltiksi toivon nousevan hyvän työilmapiirin, tutkimusmyönteisyyden, toimivat prosessit ja vahvan maineen.

Peter Nieminen, johtajaylilääkäri
Pohjanmaan hyvinvointialue

10.8.2021 Projekt_Hankkeet