Pohjanmaan maakunnan monet tunnusluvut kertovat, että alueella menee hyvin. Muuhun Suomeen verrattuna meillä on korkea työllisyysaste. Täällä asuu Suomen tervein väestö. Huoltosuhde on vähintään maakuntien keskitasoa.  Energiateknologiassa meillä on Pohjoismaiden merkittävin keskittymä, kolmasosa Suomen energiateknologiaviennistä on seudulta.

Monista menestystekijöistä huolimatta meillä on arjen hyvinvointiin liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan vaikuttavia moniammatillisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n viimeisimmän arvioinnin mukaan vahvuuksista huolimatta alueemme sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osin pirstaleisia, niiden yhteensovittaminen ei toimi kaikilta osin riittävän hyvin. 

Olemme tehneet oikean ratkaisun

Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelu on käynnistynyt alueen kuntien yhteisen tahdonilmaisun mukaisesti. Pohjanmaalla ei ole jääty odottamaan, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatio viedään valtakunnallisesti maaliin. Muualta päin Suomea tulee palautetta, että ”olette tehneet hyvän ratkaisun”.

Jatkossa ei saa tulla ”ei kuulu meille” -tilanteita

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa on jonkin verran puutteita ja aukkoja, joiden paikkaamiseen yksittäisen kunnan voimavarat eivät riitä.  Kaikissa kunnissa on tilanteita, että kuntien asukkaat eivät pääse aina tarvitsemaansa palveluun. Ei ole tarvittavaa ammattilaista, palvelua ei ole saatavissa kunnasta tai yhteistyö eri palvelujärjestelmien kesken ei toimi. Ongelmien pitkittyessä ja monimutkaistuessa syntyy myös uusia palvelutarpeita, joihin tarvitaan erityistä osaamista vaativia palveluja ja usean eri ammattihenkilön apua.  

Niin yksittäisen kunnan kuin koko alueen kokonaistilannetta katsoen on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatio monella tapaa oikea ratkaisu. Yhden vastuullisen organisaation alla palvelu- ja hoitoketjujen yhteen liittäminen eli integroituminen toteutuu varmimmin. Jatkossa ei saa tulla asiakkaille ”ei kuulu meille”-tilanteita.

Työntekijäryhmät mukaan valmisteluun

Ajantasaisen tiedon välittäminen kahdella kielellä ymmärrettävästi kaikille hyvinvointialueen yli 7000 työntekijälle, asukkaille ja kuntien päättäjille on uuden johdon yksi keskeisimpiä haasteita.  Muutos on aiheuttanut paljon huolta eri palveluyksiköissä arkityötä tekevien työntekijöiden keskuudessa: ”Missä kohdassa on meidän palveluyksikkö, sitä ei näy missään? Kuka meitä johtaa? Missä tehdään päätökset? Miksi meiltä ei ole kysytty?” Valmiita vastauksia kaikkiin odotuksiin ei vielä ole.  Eri työntekijäryhmät ja kuntalaiset on saatava osallisiksi valmisteluun. Kutsuja valmistelua tekeviin työryhmiin alkaa tulla sähköposteihin. Tästä aiheutuu lisää paineita, kun samalla on turvattava arjen palvelut nykyisissä palveluyksiköissä. Kiireen keskellä kehitämme yhteistä, yhdistyvää hyvinvointialuetta.

Uudistaminen on alkanut ja jatkuu maaliin saakka

Iso uudistus tuntuu ajoittain pelottavalta ja hyvin vaativalta, mutta on tuntunut hyvältä aloittaa työ osaavien ja kokeneiden kollegoiden kanssa.  Olimme suunnitelleet tutustumista palveluyksiköihin kaikissa kunnissa helmi-maaliskuussa. Valitettavasti koronatilanteen vuoksi emme ole päässeet vierailemaan kuntiin.  On tärkeää nähdä omin silmin ja kuulla miten palvelut on järjestetty. Meillä on yhteisiä ongelmia ratkaistavana, mutta on myös toimivia ratkaisuja ja paljon halua kehittää palveluja ja työmenetelmiä.  Rakenneuudistus on käynnistynyt. Tältä tieltä ei käännytä takaisin, vaan jatketaan maaliin saakka.

 

Erkki Penttinen, sektorijohtaja, työikäiset

19.5.2021 Redaktion_Toimitus